VÄESTÖNSUOJAT

VÄESTÖNSUOJAT

Tarkastamme, huollamme, korjaamme, varustamme ja modernisoimme kaikki väestönsuojat aika K- luokan pienistä suojista isoihin S6- luokan kalliosuojiin.

Väestönsuojan kunnossapitovelvoite on pelastuslain (379/2011) mukaisesti kiinteistön omistajalla, haltijalla ja osakkailla sekä toiminnanharjoittajilla. Olemme luotettava yhteistyökumppaninne koko väestönsuojan elinkaarelle, pyydä tarjous kiinteistönne väestönsuojan tarkastuksesta, huollosta, tiiveyskokeesta tai varusteiden päivittämisestä – info@paloturvapalvelut.fi 

Jokainen väestönsuoja tulisi huoltaa kerran vuodessa. Huollettavia kohteita ovat mm. ilmanvaihtokoneet, padotusventtiili ja viemäritekniikka sekä muu valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti vuosittain huollettavaksi määritelty tekniikka. Lain vaatima väestönsuojan tiiveyskoe (10-vuotistarkastus) tehdään 10 vuoden välein. Tiiveyskokeessa todetaan väestönsuojan tekniikan toimivuus sekä rakenteiden tiiveys.

Mikäli väestönsuojalle ei ole tehty vuosiin mitään huoltotoimenpiteitä, sen nykytila olisi hyvä tarkastaa. Tarkastuksessa ja sen yhteydessä tehtävässä varuste- ja suojamateriaalin inventaariossa selvitetään kaikki oleellinen tieto jatkoa ajatellen sekä tilojen ja laitteiden yleinen kunto. Tarkastuksen jälkeen annamme suunnitelman suojan ylläpidosta sekä mahdolliset korjaavat toimenpide-ehdotukset.


Mikä on väestönsuoja?

Väestönsuoja on erityinen tila tai rakennus, joka on tarkoitettu suojaamaan väestöä mahdollisen kaasu- tai myrkkyvuodon, aseellisen hyökkäyksen kuten sodan, radioaktiivisen laskeuman tai muun vastaavan uhatessa.

Aiemmin yleisesti käytetty sana pommisuoja on perua ajalta, jolloin pääasiallisen uhan muodostivat lentopommitukset. Pommisuojia ei yleensä varustettu suojaamaan väestöä esimerkiksi kaasuhyökkäykseltä. Pomminkestävyyskin oli usein kyseenalainen. Sen sijaan pommisuoja yleensä antoi varsin hyvän suojan sirpaleilta ja kevyiden aseiden tulelta.

Kuinka nopeasti väestönsuoja tulee ottaa käyttöön?

Väestönsuoja on oltava otettavissa kriisinajan käyttöön 72 tunnin aikana. Tässä ajassa kaikki normaaliajan rakenteet, ilmanvaihto sekä mahdolliset muut rakenteet on purettava ja ylimääräinen irtain (mm. häkkikomerot ja tavarat) on siirrettävä väestönsuojan ulkopuolelle erikseen pelastussuunnitelmassa tai käyttöönottosuunnitelmassa määriteltyyn paikkaan, yleisesti kunkin asukkaan huoneistoon ja liiketiloissa varastotiloihin. Kun väestönsuojasta on purettu kaikki sinne kuulumaton irtain, tulee aloittaa välittömästi kriisinajan rakennustyöt. Tällöin väestönsuojaan asennetaan kriisinajan ilmanvaihdon laipat, kuivakäymälät ja komerot, sulkuteltta sekä täytetään varavesiastiat puhtaalla juomavedellä. Ennen suojan käyttöönottoa on syytä suorittaa myös tiiveyskoe, jotta varmistutaan siitä, että kaikki on muistettu tehdä oikein ja väestönsuoja on rakenteeltaan kunnossa. KT Paloturvapalvelut Oy toimittaa huoltokäynneillä väestönsuojiin käyttökuntoon saatto-ohjeet laminoituna, jolloin maallikollakin on parhaat mahdolliset valmiudet väestönsuojan onnistuneeseen käyttöönottoon!

Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011§19) määrittelee, että väestönsuojassa tulee olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon.
Me KT Paloturvapalvelut Oy:ssä aloimme alkuvuodesta 2017 kehittelemään järjestelmää, joka olisi nykyaikainen edelläkävijä, kustannustehokas sekä ehdottoman toimintavarma, näin tuotekehityksen ja lukuisien komponenttien aktiivisen kenttätestaukset tuloksena syntyi valmis tuote – KT GSM – väestönsuojien viestiyhteyslaite – pyydä infopaketti!

Väestönsuojan varusteet, mikä on riittävä määrä?

Väestönsuojan varustemäärä riippuu väestönsuojan rakennusvuodesta. Määritelty varustemäärä on niin väestönsuojan perusvarustuksen kuin henkilökohtaisten suojavarusteidenkin osalta elänyt ajan kuluessa, säädösten, ohjeistusten sekä pelastuslainkin päivityksissä.

Perusvarustuksen kuten esimerkiksi sulkuteltan, kuivakäymäläkomeroiden, käymäläastioiden, varavesiastioiden sekä jäteastioiden osalta määräykset ovat pysyneet melko muuttumattomina, mutta toki esimerkiksi jäteastiat tulivat väestönsuojiin perusvarustuksena vasta 2010-luvulla kun aiemmin niiden sijasta oli tehty jätteenkäsittelysuunnitelmia tai niitä ei oltu huomioitu lainkaan. KT Paloturvapalvelut Oy:n palvelevalta asiantuntijalta saat aina ajantasaisen tiedon juuri teidän kiinteistönne väestönsuojan materiaaleista – info@paloturvapalvelut.fi. 

Väestönsuojan henkilökohtaisten varusteiden, työkalujen sekä muiden varusteiden osalta kiinteistön omistaja yhdessä taloyhtiön suojeluorganisaation kanssa loppukädessä määrittelee varustetason kunkin väestönsuojan rakentamissuunnitelman sekä erityisominaisuudet huomioiden. KT Paloturvapalvelut Oy suosittelee aina nykyaikaista ja kattavaa väestönsuojan perustoimitusta, siten, että väestönsuojan käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa eikä mitään jäisi huomioimatta arvioidessa väestönsuojan erityisominaisuuksia ja niiden vaatimia työkalu- ja suojelumateriaalin tarpeita. 

Huomioitavaa on se, että yli 100hlö:n väestönsuojissa tulisi olla vähintään neljälle suojeluhenkilölle suojaimet sekä yksi säteilymittari kun muutoin alle 100hlö:n suojissa minimivaatimus on henkilökohtaiset suojaimet kahdelle suojeluhenkilölle. Usein väestönsuojan operatiivinen organisaatio on kuitenkin huomattavasti suurempi, jolloin on syytä arvioida, tarvitaanko henkilökohtaisia suojavarusteita enemmän tai onko niitä mahdollista kriisin sattuessa hankkia nopealla aikataululla.

 

Väestönsuojat

Palveluumme kuuluu:

  • Huolto, ylläpito ja saneeraustyöt
  • Väestönsuojan vuosihuolto
  • VSS-koneiden huolto ja korjaus
  • VSS-tarvikkeiden täydennykset ja toimitus
  • VSS-viestiyhdeyksien modernisointi
  • Väestönsuojien palokatkotyöt
  • Viemäri- ja padotustekniikan asennus ja huolto

email: info@paloturvapalvelut.fi

vaihde: 010 274 2180